Prost!

Vaikka en ollut millään olutmatkalla, niin käytin Baijerissa muutaman päivän matkatessani jokaisen sopivan tilaisuuden oluen hörppimiseen. Matkalla Neuschwansteinista Garmisch-Partenkircheniin sattui matkan varrelle Ettaler! Oli pakko pysähtyä syömään ja nauttia paikallisessa panimoravintolassa, joka sijaitsee aivan luostarin vieressä, Ettaler Weisbier Hell (kuva ohessa, valitan kuvan laatua, otettu kamerakännykällä). Sydäntä riipaisi lähteä ko. paikasta eteenpäin.

Myöhemmin myös Munchenissä oli mahdollisuus parin kolmen tunnin ajan tutustua paikalliseen olutkulttuuriin, joten onnistuin vierailemaan oluttorilla ja Hofbräuhaus Munchenissä. Uusi tuttavuus oluttorilla oli Augustiner Weissbier, joka oli viedä makuhermot mennessään. Oluttorilla tapasin pari saksalaista herrasmiestä, joiden kanssa antauduin keskusteluun kahdella vehnäoluella terästetyn 2 vuoden ala-asteella opiskellun saksan kielitaitoni turvin. Eipä aikaakaan kun keskustelu sujui tanssahdellen kuin helmeilevä Paulaner Pils litran tuopissa ja herrat neuvoivat minut Muncheniläiseen olutpyhättöön, HB:hen. Minulla ei ollut enää aikaa kuin yhteen litran tuoppiin, joten se oli valittava huolella. Säälimättä tartuin Hofbräu Dunkeliin ja lupasin itselleni vielä palata tänne todellisen olutkulttuurimatkailijan ominaisuudessa! Dunkel sai kunnian huuhdella alas tuvan Grillwurst-annoksen kera Sauerkrautin ja Kartoffelnpyreen. Ja taas oli mentävä. Vaikka sukellus Muncheniläiseen olutmaailmaan oli lyhyt, mieleni täytti ilo ja riemu tästä onnistuneesta excursiosta! Prost!!

Gillar du svenska öl?

Viime aikoina erityisesti stout- ja porter-tyyppiset mallasjuomat ovat vietelleet makuhermojani. Ehkä parhaiten on jäänyt mieleen erittäin tasapainoinen, mutta kuitenkin särmikäs kokonaisuus, Nynäshamns ångbryggerin Smörpundet Porter, jota en usko saaneen muualta Suomesta kuin Pikkulinnusta, jossa se oli hanaoluena. Sanoisin, että tämä olut täyttää kaikki ne odotukset mitä osaan täydelliselle tuopilliselle asettaa. Oluen jälkimaku, joka tulee englantilaisista Fuggle-, East Kent Golding- ja Northdown-humaloista on täydellisyydessään jäljittelemätön. Mieleeni on myös oluen vahvuus, n. 5,9 tilavuusprosenttia. Pastöroimattomuus ja suodattamattomuus täydentävät elämää suuremman olutnautinnon. Tämä ei ole ainoa kerta kun olen ystäväni kera haltioitunut ruotsalaisista pienpanimotuotteista. Olemmekin suunnitelleet alustavasti matkustavamme heinäkuun loppupuolella Ruotsiin suorittamaan valikoitua katselmusta tämän odottamattoman monipuolisen pienpanimomaan tarjonnasta. Nykyisen postaustaajuuteni huomioiden katselmuksesta on luvassa kattava raportti varmaankin vasta vuoden loppupuolella, mutta hyvää kannattaa odottaa. Kenties aktivoidun postaamaan aikaisemminkin ko. excursiosta jos oikein viehätyn kokemastani. Joka tapauksessa loppukesä omistetaan mallasjuomille. Samassa yhteydessä vierailemme ystäväni kanssa melko varmasti kuuluisassa Turun panimopyhätössä Koulussa, kenties myös panimoravintola Hermanissa.